Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
UNFCCC / Flickr (CC-BY)
Pettymysten areena. Ilmastoneuvottelut etenevät tuskallisen hitaasti, vaikka Pariisin kokous on jo lähellä.
Tasan kuusi kuukautta Pariisiin – Bonnin neuvottelut pettymys
11.6.2015 19.07
Pariisin ilmastosopimusta koskevat neuvottelut etenevät yhä takkuisesti, vaikka sopimus on määrä allekirjoittaa tasan kuuden kuukauden kuluttua 11. joulukuuta. Varsinaisia neuvottelupäiviä on jäljellä ennen Pariisia enää kymmenen.
Tänään Saksan Bonnissa päättyneissä kaksiviikkoisissa virkamiestason neuvotteluissa ei juurikaan edetty asiakysymysten osalta vaan aika kului sopimusluonnoksen tekstinkäsittelyssä.
”Neuvottelijat ovat huonoja editoreita, koska he ovat usein eri mieltä siitä, miten editoidaan”, kommentoi Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka.
Hänen mukaansa kesäkuun sessio jäi selvästi tavoitteestaan, koska työskentelymalli ei ollut riittävän tehokas. Monet maat toivoivat, että puheenjohtajisto olisi tehnyt kesken neuvotteluiden oman esityksensä, mutta osa kehitysmaista vastusti tätä.
Neuvotteluiden puheenjohtajisto esitti neuvotteluiden lopuksi etenemismallia, jossa he valmistelavat 24. heinäkuuta mennessä uuden luonnoksen, jossa karsitaan vaihtoehtojen määrää ja josta erotetaan omaksi osakseen asiat, jotka kuuluvat luonteensa puolesta Pariisin kokouksen päätösasiakirjaan eikä varsinaiseen ilmastosopimukseen. Varsinaiset neuvottelut jatkuvat elokuun lopussa, mutta heinäkuussa järjestetään Pariisissa epävirallinen ministerikokous, josta toivotaan parempia eväitä elokuun virkamiesneuvotteluihin.
YK:n ilmastoneuvotteluprosessi UNFCCC:n puheenjohtaja Christiana Figueres korosti tiedotustilaisuudessaan, että ilmastoneuvotteluissa on aina kyse vaiheittain etenevästä prosessista eikä sitä tule mitata vain luonnostekstin pituudella. (Alunperin Liman kokouksessa 38-sivuiseksi muotoutunut sopimusluonnos paisui alkuvuodesta 89 sivuun ja Bonnissa siitä saatiin viilattua pois vain neljä sivua.)
”Sopimuksen kanssa on saavutettu täällä kiinnostavaa edistystä, vaikkei se vielä tekstissä näykään. Kyse on enemmän yhteisymmärryksestä siitä, miten päästään eteenpäin”, Figueres sanoi.
EU-komission ilmastoneuvottelija Elina Bardram sanoi EU:n tiedotustilaisuudessa, että viimeisen kahden viikon lopputulosta voi arvioida vasta, kun puheenjohtajiston uusi luonnos julkistetaan.
”Nyt tarvitaan selkeät vaihtoehdot eikä kaikkien mahdollisten muotoilujen kokoelmaa”, Bardram sanoi.
EU:n osalta Bonnin kokouksessa puhutti myös tarkastelujaksojen pituus.
”EU tukee viisivuotista tarkasteluväliä sekä yksittäisten maiden että kokonaisuuden osalta, koska nyt saatavat sitoumukset eivät vielä riitä kahden asteen uralle”, Bardram sanoi.
EU:n puheenjohtajamaa Latviaa tilaisuudessa edustanut Ilza Pruse sanoi, että koska 2030 tavoitteiden sopiminen oli niin vaikeaa, on epätodennäköistä, että EU saisi sovittua välitavoitteen vuodelle 2025. Monet ovat toivoneet Pariisin sopimukseen tarkastelun lisäksi tavoitteita viiden vuoden välein.
Sekä EU:n että UNFCCC:n tiedotustilaisuuksissa korostettiin, että tavoitteena on yhä sopimus, jossa asetetaan laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet.
Pariisin ilmastokokousta isännöivän Ranskan hallituksen edustaja Laurence Tubiana vakuutti UNFCCC:n tiedotustilaisuudessa, että Bonnissa on edetty sillä uralla, joka on hahmoteltu Pariisiin.
"Lopullinen luonnosteksti päätöstä varten valmistuu lokakuussa."
Bonnin ilmastoneuvotteluja paikan päällä seurannut Kepan ilmastoasiantuntija Jonas Biström oli pettynyt kokouksen saamattomuuteen.
”Voi sanoa, että ilmastopolitiikassa on yhä kaksi eri todellisuutta. Yhdessä uusiutuva energia marssii eteenpäin, Norja luopuu fossiilisista sijoituksistaan ja tuhannet ihmiset kuolevat Intiassa kuumuuteen. Tämä ilmastonmuutoksen intensiteetti ei kuitenkaan näy ilmastoneuvotteluissa.”
Myöskään ilmastorahoituksen kuumasta perunasta, rahoituksen nostamisesta sataan miljardiin dollariin 2020 mennessä, ei käyty neuvotteluja.
”Koko tavoite on yhä varsin epämääräinen. Siihen kuuluu sekä julkista että yksityistä rahaa, mutta tätä jakoa ei ole määritelty mitenkään. Ei ole myöskään mitään linjausta siitä, mikä lasketaan ilmastorahoitukseksi”, Biström sanoo.
Pettymyksiä tuli myös varsinaisten sopimusneuvotteluiden ulkopuolelta. Japanin ja Kanadan ilmastopolitiikka on edelleen kunnianhimotonta ja Biströmin mukaan pelkona on, ettei Kanada saavuta vaatimattomiakaan tavoitteitaan. Myös tieteellisestä tutkimuksesta oli neuvotteluissa erimielisyyksiä.
”Tekninen taustaraportti, jossa on tarkasteltu ilmastoskenaarioita, jäi käsittelemättä loppuun, koska Saudi-Arabia halusi estää sen. Jos raportti olisi hyväksytty, siihen olisi voinut viitata virallisissa keskusteluissa esimerkiksi muistuttamalla, mitä hyötyä on kiristää lämpenemistavoitetta kahdesta asteesta puoleentoista”, Biström sanoo.
Hän piti positiivisina kehityksinä muun muassa sitä, että metsäkatoa ehkäisevästä REDD+ -mekanismista päästiin sopuun ja sitä, että kaikki maaryhmät käyttivät puheenvuoroja vuotta 2020 edeltävän kunnianhimon parantamiseksi.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
